Tervehdys hyvät ystävät! A.P. Vuori tässä.
Ajattelin hieman kertoa kuluneesta kesästä ja vuodesta 2021 tähän mennessä! Jotain uutta, jotain vanhaa ja jotain jännää, hyviä lukuhetkiä! :)
Omalta osaltani homma PB:n kanssa lähti käyntiin viime vuodenvaihteessa. Tieto valinnasta solistin paikalle tuli jo joulukuussa, jonka jälkeen Kyläbaarin laulut äänitettiin melkein välittömästi. Pääsin myös heti alkuvuodesta hommiin, eli tekemään kaikkiin vanhoihin biiseihin omalla äänellä laulustemmat. PB:n aikaisempi vakimiksaaja Joonatan (jonka avustuksella myös alun perin bändiin hain) lainasi minulle kotistudiotaan, jossa seisoin läppärin ja mikin kanssa pari viikkoa putkeen yhden neliömetrin kokoisessa kopissa lauleskelemassa. Koronan aiheuttaman keikattomuuden vähäisiä hyviä puolia oli se, että sain keskittyä työhön rauhassa ilman kiireitä, ja sain kokeilla kaikenlaisia hauskoja stemmoja vanhoihin biiseihin!
Keikat häämöttivät jossain kaukana tulevaisuudessa, vaikka koko kevät olikin buukattu ”paperilla” täyteen siltä varalta, jos jossain kohtaa niitä saisikin tehdä. 04.03.2021 Portion Boysin tiedotustilaisuudessa, kun minun liittyminen bändiin julkistettiin, totesin ensimmäistä kertaa ääneen ”nähdään keikoilla!”. Kun k.o. tiedotustilaisuutta kuvattiin, tuntui siltä, että keikkoja ei tulisi olemaan koskaan lähitulevaisuudessa, joten tämän sanominen tuntui todella oudolta vielä silloin. Jostain se usko oli kaiveltava kuitenkin esiin ja toivoa että joskus pääsisin näyttämään kynteni PB:n kanssa. Seuraavana päivänä julkaistiin Kyläbaari, ja myönnettäköön että jännitys ennen sitä oli melkoisen kova koko porukalla. Laulajan vaihdos on mille tahansa bändille iso asia, ja se vaikuttaa todella paljon minkä tahansa bändin kokonaisuuteen. Biisi sai kuitenkin aivan upean vastaanoton heti kättelyssä, enkä vieläkään oikein pysty diilaamaan koko asiaa henkisesti. :D Silloin kevään pahimman lockdownin aikaan single release party tapahtui omalta osaltani 20-neliöisessä yksiössäni Jyväskylän ylioppilaskylässä. Good times.
Onneksi asiaan päästiin tämän jälkeen kuitenkin jo vappuaattona Oku Luukkainen & Friends -striimikeikalla, joka oli huikea veto ja konsepti kaiken kaikkiaan, ja pääsin myös tutustumaan kaikkiin mahtaviin muusikoihin, joiden kanssa tultaisiin törmäilemään useasti samoissa ympyröissä. Vaikka ensiveto striimissä oli huikeaa ja oli mahtava saada peli omalta osalta avattua, toivon kuitenkin, että livestreamit pääasiallisena keikkailumuotona voisivat jäädä pikku hiljaa historiaan ja saisimme tästä eteenpäin pitää keikat jälleen pysyvästi elävän yleisön edessä! Sitä ei kuitenkaan voita mikään.
Iso ja odotettu päivä koitti vihdoin 04.06.2021, jolloin vedin keikkadebyyttini yleisölle Reisjärvellä. Keikka oli loistava startti, ja koko porukkamme ajatteli samaa: tuntui siltä, että olisin ollut bändin mukana keikoilla jo monta vuotta. Tuo keikka jäikin itse asiassa ainoaksi, jossa olen toistaiseksi laulanut Maanantain livenä, ja jossa Vauhti kiihtyy ei olla ollenkaan vedetty. Viikko sen jälkeen Vauhti kiihtyy julkaistiinkin, ja tämän tekstin lukijat tuskin tarvitsevat muistutusta, kuinka paljon Vauhti on sen jälkeen kiihtynyt. Jos et muista, tsekkaa vielä kertaalleen meidän Spotify. Juhannuksen jälkeen (juhannusaattona Vauhti kiihtyy striimasi ennätykselliset 147K päivässä) päästiinkin sitten kunnolla asiaan keikkailussa kohti täyteen buukattua kesää.
Jysäri, Runnirock, Karjurock sekä Simerock olivat suurimpia keikkojamme koko kesänä, joista ikimuistoisinta on vaikea nimetä. Joka keikalla sattuu ja tapahtuu ja hyvä niin! On El Meisselin loistavaa hypetystä, Niemisen myllyjä ja groovea, Jalotiinan ehtymätöntä energiaa, Kenraali Vahvan raspin täyteisiä räppejä sekä allekirjoittaneen laulunlurautuksia. Meillä on energia aina tapissa ja kommelluksilta ei vältytä ikinä, just the way I like it! Omalta kohdaltani voisin ehkä nostaa esiin Jysärin ensimmäisenä isona festarivetonani ikinä, joka oli kokonaisuudessaan minulle vasta neljäs keikka PB:n riveissä ja saman tien useampi tuhat silmäparia, morjens! Koko kesän iso kruunaus oli kuitenkin selkeästi Simerock. Uskomaton tapahtuma ja puitteet ja kaikki eivät edes mahtuneet meitä katsomaan kakkoslavalle!
Isojen festarivetojen ohella tämä kesä ollaan kierretty paljon Suomen maakuntia ja pieniä kuntia läpi. Kuvaavaa tilanteessa on se, että kesän aikana suurin kaupunki, jossa olemme soittaneet, on Seinäjoki. Tämä on kuitenkin meille suuri ilo, sillä pienissä paikoissa on aivan ainutlaatuinen tunnelma, eikä yksikään paikka tai yksityisjuhla ole jättänyt kylmäksi. Päin vastoin, niissä on aina äärimmäisen lämmin vastaanotto niin järjestäjien kuin yleisönkin puolesta. Vastapalveluksena yritämme aina tuoda 120% pöytään ja olla kiitollisia hyvästä huolenpidosta, vaikka kiitoksia ei voi ikinä sanoa tarpeeksi niin hyvistä vastaanotoista, joita olemme joka paikassa saaneet!! Elävällä musiikilla on Suomessakin mittaamaton arvo, sillä missään ei niin me esiintyjät kuin yleisökään saada niin suurta iloisuuden ja yhteenkuuluvuuden tunnetta, kuin keikoilla!
Miltäs se laulaminen sitten on tuntunut? Aluksi jännitin todella paljon sitä, miten ääni kestää raskaita keikkaputkia, ja miten jaksan kunkin biisin vetää. Onneksi kuitenkin tätä hommaa oppii tekemällä, ja biisit ovat helpottuneet matkan varrella huomattavasti. Selkäytimen voima on ihmeellinen. Laulajana olen erittäin hyvässä paikassa, sillä El Meisselin hoitaessa pääasiallisen spiikkaamisen ja hypetyksen ja Kenraali Vahvan tuplausavustusten myötä keikat eivät ole niin kuormittavia niin minun kuin kenenkään muunkaan meidän äänelle. Monet laulajat muissa bändeissä joutuvat olemaan sekä show’n että musiikin kantava voima ja huomion keskipiste aivan yksin, mutta Portion Boysissa tulitukea tulee joka suunnalta, mikä on pitkässä juoksussa todella hyvä asia! En ole muutenkaan ikinä mieltänyt itseäni minkäänlaiseksi staraksi, vaan pikemminkin työmieheksi ja rivimuusikoksi, minkä takia nimenomaan Portion Boys on minulle hyvä paikka. Aivan taustatrumpetistinakaan en voi kuitenkaan toimia; instrumenttina laulu on ainutlaatuinen, ja siihen kuuluu olennaisesti myös esimerkiksi taito ottaa yleisöön kontaktia, ja itsevarmuuden rooli on aivan eri luokkaa kuin muilla soittimilla. Toisin sanoen: ammatinvalintakysymyksiä. Niin, ja ihmiset ovat kovasti kehuneet että sovin todella hyvin kokoonpanoon, ja siitä haluan kiittää kaikkia ihania palautteen antajia!
Portion Boysin koneisto rullaa kuin rasvattu, ja pieni sekä ketterä pakettimme pystyy hoitamaan keikkoja lähes missä tahansa. Tästä esimerkkinä oli yksi heinäkuun viikonloppu, jossa vedimme vuorokauden sisään kolme keikkaa akselilla: Kainuu, Pirkanmaa sekä Etelä-Pohjanmaa. Sinä viikonloppuna ei juuri ehtinyt muuta tekemään kuin olemaan lavalla, bäkkärillä, autossa ja onneksi vähän myös lepäämässä. Joidenkin keikkaperuuntumisten takia olemme päässeet peruuntuneina päivinä keikkailemaan esimerkiksi yksityistilaisuuksiin pienelläkin varoajalla, mistä taas kiitos kuuluu myös Prime Time -ohjelmatoimistolle! Koronasta johtuneet rajoitukset ovatkin suurin syy myös kesän ajalta, miksi emme ole päässeet vielä suurempiin kaupunkeihin esiintymään. Toivottavasti niihinkin pian pääsemme, mutta pienempien paikkakuntien keikat ovat erittäin sekä meille että paikallisille arvokkaita, kuten Kyläbaarin henki sekä Portion Boysin arvomaailma pienten tukemisesta saneleekin! Henkilökohtaisesti kuitenkin kaikista eniten odotan rakkaan kotikaupunkini Jyväskylän ensimmäistä keikkaa, milloin sen ikinä pääsemmekään vetämään!
Tällä hetkellä tuleva näyttää erittäin hyvältä. Suomi on toivon mukaan avautumassa pian lopullisesti rokotuskattavuuden noustessa tavoitteeseensa, ja musiikkiala meidät mukaan lukien päässee vihdoin kulkemaan estoitta täysillä sylintereillä! Uusia biisejä on putkessa useita, ja vaikka en itse vanhana hevimiehenä edes ole kaikista kokenein asiantuntija tässä musiikkigenressä, voin sanoa että on kovaa settiä tulossa!! Itse pyrin pitämään omasta fyysisestä sekä laulukunnosta huolta ja pysymään aktiivisena. Loppuvuodessa on vielä luvassa kaikista suurin porkkana, eli Pelti Auki -kiertue, jossa on kyllä sellainen krebauskattaus 14 keikan verran että ei sitten mitään järkeä; Portion Boys, Pasi ja Anssi, Petri Nygård sekä Teflon Brothers. Edelleenkin tuon nelikon ääneen sanominen herättää reaktion ”ei **ttu miten kreisi yhdistelmä” xD
Ensi vuoden suunnitelmista sitten joskus hieman lisää, mutta sanomattakin selvää on se, että Portion Boys pyrkii koko ajan kehittymään, menemään eteenpäin ja jatkuvasti etsimään uusia keinoja nousta entistä korkeammalle! Pitäkäähän hatuistanne kiinni, sillä Vauhti kiihtyy koko ajan. Kannattaa hypätä kelkkaan mukaan viimeistään heti!!
Omasta sekä koko bändin puolesta maailman suurimmalla sydämellä sekä isolla rakkaudella ja pusuilla: A.P. Vuori <3
NÄHDÄÄN KEIKOILLA!!
FIN 
